Laumamme seniori Wäiski (Wäne, Wäntty, Wäinö-Antero, ponttooni, änky-tunku)

Polski Aatun ja hoffi Brendan rakkauden hedelmä, joka syntyi tähän maailmaan ystävänpäivänä 14.2.2005. Koira jonka koko olemassaolo on pelkkää rakkautta (rajuakin sellaista) ja jolla on ehtymätön hellyyden ja läheisyyden kaipuu.

Wänellä on sylikoiran luonne, eli se on kaikkein onnellisimmillaan saadessaan olla aivan iholla, mieluten niin että ihminen kenet W haluaa sillä hetkellä hukuttaa rakkauteensa, on todellakin tuon reilun 40 kilon karvakasan alla. Vaarallinen kombinaatio siis sinänsä se että koira joka rakastaa noin suuresti ei ymmärrä kuinka suuri itse on, vaan luulee mahtuvansa ihan kenen tahansa syliin.

Wäiski on kastroitu, sillä olimme vakaasti sitä mieltä ettei maailmaan tarvita yhtään uutta sukupolvea howacharteja. Ja kun varsinkin nuorempana W oli hieman räyhäkäs hallittavuudeltaan, oli leikkuu varsin looginen veto.

Wäntty on aina rakastanut maastojuoksua ja osallistunut useampana vuotena Hyvinkäällä järjestettyihin möllinmaastoihin. Nuorempana Wänen kanssa treenattiin myös pelastuskoiratoimintaa, mutta koska koiran reaktionopeus oli aivan liian huima mamman nopeuteen nähden, ei treeniä koskaan saatu sille tasolle asti että olisi virallisia suorituksia saatu aikaiseksi. Mutta epävirallisissa tilanteissa Wäne on osoittanut kyvykkyytensä kadonneiden ihmisten ja eläinten etsinnässä.

Laumassamme Wänen rooli oli aiemmin ”poliisi” ja pentujen tultua ”lapsenvahti”, mutta nyt kun ikä alkaa hiljalleen painaa ja nuoriso-osasto on voimansa tunnossa on Wänen tehtävät lähinnä ruokakuppien loppusiivoukset ja vahtihommat omalla vuorollaan. Ja sieni sekä marjametsään ”karhukarkoitteeksi” mukaan vaeltamiset.

Mainokset